Suomalaiset kunnat osaavine ammattilaisineen tekevät arvokasta työtä koronan vastaisen taistelun eturintamassa. Epidemian aiheuttamista kriiseistä niin terveydellinen, taloudellinen kuin sosiaalinenkin kriisi ratkaistaan merkittäviltä osin kunnissa.
Kokoomus näkee, että valtion on annettava kunnille tässä työssä kaikki mahdollinen tuki. Ehdotamme kuntien pelastuspakettia, jolla vahvistetaan kuntien edellytyksiä toimia koronan vastaisessa taistelussa ja varmistetaan, että kuntien tuottamat peruspalvelut saadaan turvattua jokaiselle suomalaiselle myös tulevaisuudessa.
Koronakriisi ja sen leviämisen hidastamiseksi käyttöön otetut keinot asettavat suomalaiset kunnat poikkeuksellisen vaikean tilanteen eteen. Monet sekä koronan leviämisestä että sen torjumisesta aiheutuvat kustannukset tulevat nimenomaan kuntien maksettavaksi. Tilannetta ei helpota se, että kuntien taloustilanne oli jo ennen koronaa poikkeuksellisen vaikea. Meidän on autettava kunnat yli tilanteesta, johon ne eivät ole itse pystyneet vaikuttamaan tai varautumaan. Hallituksen tähänastiset toimet kuntien auttamiseksi ovat olleet riittämättömiä.
Kokoomus on kuullut kuntien hätähuudon. Olemme koonneet pelastuspaketin, jossa esitetään sekä akuuttiin kriisiin vastaavia lyhyen aikavälin että tulevaisuuteen katsovia pitkän aikavälin toimenpiteitä.
Kokoomuksen pelastusohjelma kunnille koostuu seuraavista kuudesta reitistä:
- Kriisimiljardi vahvistamaan kuntien taloutta ja toimintaedellytyksiä
- Kuntien varautumisen tukemista ja ohjeistusta on vahvistettava
- Kuntien roolia yritysten auttamisessa on kasvatettava
- 1990-laman virheet on vältettävä panostamalla ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin
- Koulutuksessa kunnille on annettava eväät kouluunpaluun jälkeiseen aikaan
- Kansallinen infrastruktuuristrategia osaksi kriisin jälkeistä kuntien uudelleenrakentamista
1. Kriisimiljardi vahvistamaan kuntien taloutta ja toimintaedellytyksiä
Kuntatalous on joutunut vapaapudotukseen koronakriisin myötä. Kokoomuksen mielestä kuntia on tuettava ja autettava, jotta turvaamme kuntien toimintaedellytykset akuutin kriisin keskellä ja ihmisille tärkeät peruspalvelut myös tulevaisuudessa.
Kokoomus ehdottaa, että:
- Kuntien välitöntä talousahdinkoa helpotetaan miljardin euron suoralla hätäpaketilla, jotta kuntien tuottamat peruspalvelut saadaan turvattua jokaiselle suomalaiselle.
- Tuki kanavoidaan suoraan erillisenä tukirahana kunnille huomioiden koronaviruksen erilaiset vaikutukset kuntien välillä. Valtionosuuksien tai yhteisöveron-osuuden nosto ei kohdista tehokkaasti tukea.
- Kuntien ja sairaanhoitopiirien resursseja on heti vahvistettava hallituksen seuraavassa lisätalousarviossa puolella miljardilla. Kunnissa on akuutti tarve lisärahoitukselle erityisesti perusterveydenhuollossa. Tulopuolelle on syntynyt aukkoja rajoitusten seurauksena maksu- ja lipputuloihin esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, joukkoliikenteessä sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluissa. Sairaanhoitopiireissä lisätukea tarvitaan epidemiapiikkiin varautumisessa.
- Tuki tulee ohjata suoraan kunnille sekä sairaanhoitopiireille tarpeen mukaan. Viime kädessä kunnat maksavat myös sairaanhoitopiirien menot, joten suora tuki pahiten koronasta kärsiville sairaanhoitopiireille helpottaisi myös kuntien kasvavia menopaineita.
- Toinen puoli miljardia suunnataan kunnille tukirahaksi, jolla tuetaan kriisistä nousemista. Valtio voi myöntää erillisellä haulla yleiskatteellista lisärahoitusta kunnille. Osa tuesta voidaan sitoa kuntien omiin taloutta vakauttaviin toimiin, kuten esimerkiksi kunta- ja palvelurakenteen uudistusten toteutukseen. Rahahaku on käynnistettävä välittömästi akuutin tilanteen jälkeen.
- Miljardin hätäpaketin lisäksi kohdistetaan puoli miljardia toimiin, jotka vahvistavat kuntataloutta epäsuorasti vähintään puolella miljardilla.
- Kuntien pitkän aikavälin tulojen ennakoitavuutta lisätään verotilitysjärjestelmää kehittämällä. Turvaamalla yritystoiminnan edellytysten jatkuvuus ja edistämällä työllisyyttä vaikutetaan merkittävästi myös kuntatalouteen.
- Kaikkien kuntien tehtäviä lisäävien hankkeiden valmistelu pysäytetään tilanteessa, jossa kunnilla on vaikeuksia selvitä nykyisistäkin tehtävistä. Vaikka hallitus on luvannut maksaa uusien tehtävien kulut kunnille yksi yhteen, ovat hallituksen varaamat määrärahat olleet arvioiden perusteella täysin riittämättömät.
- Kuntien talouksien vahvistamiseksi jatketaan myös normipurkua. Kunnille teetetään laaja kuulemiskierros, jossa kunnilta itseltään kysytään näkemyksiä sellaisista kunnille sälytetyistä tehtävistä, joista luopumalla tai joita muuttamalla saataisiin vahvistettua kuntien ydintoimintojen rahoitusta. Kunnille on myös annettava lisää liikkumavaraa nykyisten velvoitteiden toteuttamiseen kustannusten hillitsemiseksi ja paikallisten olosuhteiden huomioimiseksi.
- Valtion ja suurimpien kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusneuvottelut viedään kevään aikana maaliin poikkeusoloista huolimatta. Näin taloutta ja työllisyyttä elvyttäviä suuria rakennushankkeita saadaan käyntiin heti talouden uudelleen käynnistyttyä.
Kuntaliiton arvion mukaan kuntien taloudet heikkenevät tänä vuonna koronakriisin takia vähintään 1,5 miljardia euroa. Sote-palveluiden ja pelastustoimen menojen arvioidaan kasvavan vähintään noin puolella miljardilla. Verotulojen romahduksen taas arvioidaan syövän tulopuolta vähintään noin miljardin euron verran. Tilannetta pahentaa entisestään se, että useiden kuntien taloustilanne oli jo ennen epidemiaa vaikea.
2. Kuntien varautumisen tukemista ja ohjeistusta on vahvistettava
Valtion on tarjottava kunnille ajantasainen tietopohja ja ohjeistus siitä, miten kuntien peruspalvelut tulee poikkeusolojen aikana järjestää. Kokoomus näkee, että tähän asti ohjeistus on ollut riittämätöntä ja annetut ohjeet ovat osin yllättäen muuttuneet.
Kokoomus ehdottaa, että:
- Valtion ohjeistamiskäytännössä siirrytään nykyisestä sirpaloituneesta mallista yhden vastuullisen toimijan malliin, jossa kaikki kuntien tarvitsema tieto on saatavilla luotettavasti ja ajantasaisesti yhdestä paikasta.
- Linjausten ennakoitavuuteen kiinnitetään huomiota erityisesti koulutussektorilla, jossa lukuvuosi lähestyy loppuaan. Esimerkiksi koulunkäyntiohjaajien tilanne vaatii jämäkkää ohjeistusta, jotta työntekijäresurssia saataisiin hyödynnettyä järkevästi.
- Valtio ohjeistaa kuntia omista tehtävistään vapautuvan henkilön siirtämisestä sellaisiin tehtäviin, joissa on pulaa henkilöstä. Kunnat voivat tätä varten kartoittaa jo etukäteen henkilöstönsä koulutus- ja osaamistaustaa. Esimerkiksi moni koulunkäyntiohjaajista omaa myös lähihoitajan koulutuksen ja olisi siten väliaikaisesti siirrettävissä osaajapulaa paikkaamaan ikäihmisten tai terveydenhuollon palveluihin.
- Kunnille annetaan ohjeistus myös hankintalain tukinnasta koskien mahdollisuuksia turvautua suorahankintaan tilanteessa, joissa sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa koronaviruskriisistä johtuvasta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi.
- Varmistetaan, että kunnissa on tehty tarpeelliset päätökset muun muassa vastuujaosta sekä sähköisestä työskentelystä. Päätöksenteon jatkumisen turvaaminen poikkeusoloissa on tärkeää myös kuntatasolla, jossa kriisin hoitoon liittyviä merkittäviä päätöksiä tehdään.
- Varmistetaan, että kunnilla ja sairaanhoitopiireillä on riittävä varustautumistaso välttämättömien suojavarusteiden osalta. Koronaepidemian takia suojavarusteiden kuten hanskojen, suojatakkien ja suu- ja nenäsuojusten kysyntä ja käyttötarve on lisääntynyt koronaepidemian takia räjähdysmäisesti Suomen sairaaloissa, perusterveydenhuollossa, ensihoidossa ja laboratorioissa.
- Lisäksi tarvetta suojavarusteille on esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan ja kotihoidon palveluissa. Valtion on seurattava, koordinoitava ja tuettava varautumista epidemian hoitoon siten, että kaikkialla Suomessa on koko kriisin ajalle riittävästi tarvittavia suojavarusteita.
Vuorovaikutuksen kuntien ja valtion välillä on oltava hyvää, jatkuvaa ja saumatonta. Henkilöstön toimintakyvyn ylläpitämiseksi, epidemian rajoittamiseksi ja suojaimien ja laitteiden tarkoituksenmukaisen käytön varmistamiseksi myös oikea-aikaiset ohjeistukset suojavälineiden asianmukaisesta ja turvallisesta käytöstä ovat välttämättömät.
3. Kuntien roolia yritysten auttamisessa on kasvatettava
Talouskriisiä on torjuttava yrityksille annettavalla suorilla ja epäsuorilla tuilla siten, ettei yksikään terve yritys kriisin takia kaadu. Kokoomus näkee, että kunnat ovat luonteva toimija, jonka kautta valtion tukea yrityksille voidaan kanavoida.
Kokoomus ehdottaa, että:
- ELY-keskuksilta siirtyvän yritysrahoituksen kanavoinnin organisointi tehdään kuntien yrityspalveluiden kautta. Työllisyyskokeilujen valmistelua jatketaan ripeässä aikataulussa.
- Kunnat tekevät myös itse mahdollisuuksien mukaan toimia yritysten auttamiseksi. Kunnat voivat esimerkiksi Helsingin tapaan jättää kriisin ajalta vuokria perimättä kunnan tiloissa vuokralla oleville yrityksillä tai lykätä niiden maksamista myöhemmäksi. Kempeleen tapaan kunnan koko elinkeinopalvelujen henkilöstö voidaan ottaa käyttöön yritysten tueksi muun muassa rahoitus- ja ongelmatilanneratkaisujen löytämisessä.
- Kunnat voivat myös aikaistaa esimerkiksi syksylle suunniteltuja välttämättömiä hankintoja keväälle laskenutta kysyntää paikkaamaan. Hankintoja voidaan paikallisesti myös mahdollisuuksien mukaan pyrkiä kohdistamaan paikallisiin yrityksiin hankintalaki ja kilpailulainsäädäntö huomioiden.
Valtion on huomioitava erityisesti kuntien paikallisten vahvuuksien säilyttäminen. Esimerkiksi Lapissa matkailu on ala, joka vaatii alakohtaista erityishuomiointia.
4. 1990-luvun laman virheet on vältettävä panostamalla ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin
Sosiaalista kriisiä on torjuttava turvaamalla ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palveluiden riittävyys kaikissa Suomen kunnissa. Poikkeusolot vaikeuttavat monia sosiaalisia ongelmia entisestään ja myös vahvempiin tukitoimiin on varauduttava panostamaan vielä pitkään kriisin päätyttyäkin. Kokoomus edellyttää, että hallitus antaa tämän osalta selkeän tahdonilmauksen, suunnitelman ja merkittävät panostukset.
Kokoomus ehdottaa, että:
- Ihmisten arkielämän tuki turvataan panostamalla kuntien ennaltaehkäiseviin palveluihin. Tässä olennaisia ovat muun muassa mielenterveys- ja päihdepalvelut ja lastensuojelun toimintaedellytysten turvaaminen.
- Palveluihin pääsy nopeasti ja matalalla kynnyksellä turvataan. Aukioloaikoja ja palvelusetelien käyttöä laajentamalla voidaan turvata palvelujen saatavuutta.
- Lastensuojelun resurssien riittävyydestä huolehditaan painottaen erityisesti ennaltaehkäisevää työtä. Samoin turvataan perheiden kotipalvelun ja perhetyön resurssit. Perheiden kotiin tuotavat palvelut ovat tehokkaimpia tapoja auttaa perheitä ja ehkäistä uupumista ja loppuun palamista.
- Terapiatakuu toteutetaan ripeässä aikataulussa. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuuden turvaamisen merkitys poikkeusoloissa vain korostuu.
- Muutamissa kunnissa käyttöön otettu malli, jossa kaikille yli 80-vuotiaille pyritään soittamaan ja kysymään vointia, laajennetaan koko Suomeen. Myös yksinäisyys on sosiaalinen ongelma, joka voi monien kohdalla kriisin myötä entisestään kärjistyä.
- Käynnistetään valmistelut kasvaneeseen tuen tarpeeseen vastaamiseksi myös koronakriisin jälkeen.
Herkästi taantumassa on kiusaus tehdä säästöjä juuri ennaltaehkäisevistä palveluista, vaikka ne ovat avainasemassa ehkäisemässä ongelmien pahenemista perheissä ja siten vähentämässä raskaampien palveluiden kustannuksia. 1990-luvun lamassa säästettiin juuri perheiden palveluista, mikä heikensi ennestään haavoittuvimmassa asemassa olevien tilannetta. Näitä virheitä ei saa nyt toistaa.
5. Koulutuksessa kunnille on annettava eväät kouluunpaluun jälkeiseen aikaan
Koulutuksessa huolena on oppimiserojen kasvu etäopetusaikana. Kokoomus näkee, että kunnille ja kouluille on annettava riittävät eväät ja työkalut vastata tehokkaasti kouluunpaluun jälkeisen ajan tarpeisiin.
Kokoomus ehdottaa, että:
- Lähiopetukseen palattaessa kunnille tehdään erityisen oppimisen tuen paketti, jolla varmistetaan normaalioloihin palattaessa riittävä tukiopetus sitä tarvitseville oppilaille.
- Turvataan valmistuminen peruskoulusta nykyisten yhdeksäsluokkalaisten kohdalla. Jokaisessa peruskoulussa alkusyksystä käydään opinto-ohjaajien ja muun koulun henkilöstön toimesta läpi kaikki keväällä peruskoulun päättäneet yhdeksäsluokkalaiset. Näin varmistetaan se, että kaikki ovat joko päässeet jatkamaan opintojaan toisella asteella tai heidät on ohjattu muiden palveluiden äärelle.
- Etsivään nuorisotyöhön ohjataan merkittävästi lisäresursseja. Aikana, jolloin kouluissa ei vietetä aikaa, on iso riski siihen, että yhä useampi nuori jää syrjään eikä pääse palveluiden piiriin.
- Etäopetuksen kautta tulleet uudet opit ja mahdollisuudet hyödynnetään opetuksen järjestämisessä myös kriisin jälkeen. Tähän tarvitaan tukea ja ohjausta erityisesti Opetushallitukselta.
Kulttuurin, liikunnan ja nuorison osalta haasteen luo myös se, että tämän kevään jäljiltä useat kolmannen sektorin toimijat tulevat olemaan todella ahtaalla elleivät jopa ajaneet toimintansa kokonaan alas. Tämä korostaa kuntien roolia ja vastuuta kansalaisyhteiskunnan toiminnan turvaamisessa, sillä kunnat ovat keskeisessä roolissa muun muassa harrastustoiminnan järjestämisessä.
6. Kansallinen infrastruktuuristrategia osaksi kriisin jälkeistä kuntien uudelleenrakentamista
Liikenneinfrastruktuurihankkeiden eteneminen ja korjausvelan vähentämisen merkitys kunnille korostuu entisestään koronaviruskriisin jälkeisessä maailmassa. Kokoomuksen mielestä hallituksen on nostettava kunnianhimon tasoa ja luotava visio Suomen liikenneinfran päivittämiseksi 2020-luvulle osana kriisin jälkeistä kuntien uudelleenrakentamista.
Kokoomus ehdottaa, että:
- Perusväylänpitoon hallituksen sopima vähintään 300 miljoonan euron vuosittainen korotus sisällytetään jatkossa kokonaisuudessaan julkisen talouden suunnitelmaan.
- Suomeen luodaan Iso-Britannian tapaan kansallinen liikenneinfrastruktuuristrategia, jossa tehdään koronakriisin jälkeiseen maailmaan tähtäävä suunnitelma taloudellisen infran merkittävästä uudistamisesta ja osoitetaan tähän tarvittavat resurssit. Suunnitelma sisältää toimia teiden korjausvelan umpeenkuromiseksi, keskeisten raidehankkeiden toteuttamiseksi sekä panostuksiksi julkiseen liikenteeseen ja pyöräilyyn kaupungeissa.
- Liikenneverkon kehittämishankkeiden rahoitusta lisätään merkittävästi. Infrahankkeita on rahoitettava monipuolisesti hyödyntämällä mm. EU:lta saatavaa tukea ja hankkeista johtuvaa kiinteistöjen arvon nousua.
Liikenneinfrahankkeet ovat myös mitä parhainta elvytystä, sillä niiden työllistävä ja taloutta piristävä vaikutus on suuri. Hankkeita, jotka on tulevaisuudessa joka tapauksessa tehtävä, on perusteltua tehdä silloin, kun talouden vetoapu muualta on heikkoa.