Talouden kolmivuotisohjelma

Salon kaupungin talous kyntää syvällä. Tilanne on heikentynyt äkillisesti muun kuntakentän mukana. Verotulojen määrä on huomattavasti ennakoitua alhaisempi. Lisäksi menopuolella ikäviä yllätyksiä ovat tuoneet esimerkiksi erikoissairaanhoidon kasvaneet kustannukset. Salossa henkilöstömenot ovat kasvaneet jatkuvasti, vaikka väestö on viime vuosina vähentynyt n. 3000:n asukkaan verran. Päättäjän näkökulmasta tilannetta hankaloittaa entisestään talouden vaikea ennustettavuus. Näyttää siltä, että Salon kaupunki tulee tekemään tänä vuonna lähes 20 miljoonan euron alijäämäisen tuloksen. Kaupungin tase painuu pakkaselle eli ”eväät on syöty”. Kuntalaki vaatii kaupunkia kääntämään talouden suunnan välttääksemme kriisikuntamenettelyn.

Useat tahot ovat peräänkuuluttaneet rakenteellisia uudistuksia kertomatta kuitenkaan mitä niillä tarkoitetaan. Perinteisesti niillä tarkoitetaan esim. koulujen lakkauttamisia ja palveluiden keskittämistä. Näillä keinoin ei kuitenkaan saavuteta tarvittavia säästöjä, ja lisäksi aiheutetaan väestön vähenemisen kiihtymistä.  Keskusteluun tarvitaan todellisia keinoja. Emme voi vaan katsoa vierestä, kun kaupunki elää joka päivä 55 000€ yli varojensa.

Merkittävimpänä toimenpiteenä käyttötalouteen esitämme hallittujen YT- neuvotteluiden aloittamista henkilöstökulujen vähentämiseksi. Tavoitteeksi asetamme 200 henkilötyövuoden vähentämisen kolmen vuoden aikana. Tavoite on kova, mutta realistinen. Toteutuessaan kustannussäästö olisi n. 8-10 miljoonaa euroa. Esityksen mukaan vähennykset toteutetaan siten, että irtisanomisprosesseja ei tarvita. Salossa kaupungin organisaatiossa työskentelee 3650 työntekijää, joista 2900 on vakituisia. Luontainen eläköityminen on n. 100 työntekijää vuodessa. Tulemme vaatimaan johtavilta viranhaltijoilta sitoutumista ratkaisujen etsimiseen. Loppu on kiinni kaupungin päättäjistä.

Investoinneissa tulee käyttää vahvaa harkintaa. Kasvua ja elinvoimaa tukevat ”tulevaisuusinvestoinnit” täytyy tehdä. Valmet Automotiven saaminen Saloon on hyvä esimerkki siitä, että kaupungin täytyy olla aktiivinen kovassa globaalissa kilpailussa. Sen sijaan esimerkiksi toteutuessaan 1,1 miljoonaa euroa maksava uusi lumenkaatopaikka olisi veronmaksajien rahojen tuhlausta ilman mitään vastinetta työllisyyden tai tulevaisuuden kasvun lisäämiseksi.
Kilpailutukset täytyy ”osittaa” sopivan pieniksi osakokonaisuuksiksi, jotta myös paikallisilla toimijoilla on mahdollisuus voittaa urakoita. Hyvä esimerkki löytyy Muurlan päiväkodin kilpailutuksesta.

Salon kaupungin palvelut ovat erinomaiset. Talouden tasapainotus voidaan hoitaa siten, että palvelut eivät merkittävästi heikkene. Esimerkiksi joukkoliikenteeseen ollaan panostamassa merkittäviä lisäyksiä ilta- ja viikonloppuvuorojen kokeilun muodossa. Kuntalaisten rooli joukkoliikenneuudistuksessa on olennainen. Jokaisen henkilökohtaiset valinnat ovat ”ratkaisevassa” roolissa onnistumisen suhteen.

Synkkien väestöennusteiden toteutumisen estämiseksi on tehtävä entistä enemmän töitä ja siihen on löydettävä uusia työkaluja. Vetovoiman ja toisaalta pitovoiman lisäämiseksi on otettava käyttöön erilaisia kannustimia ja markkinoinnin keinoja. Valtakunnallisten väestöennusteiden mukaan sijaitsemme kuitenkin keskellä kasvukolmiota jonka sisälle suuri osa Suomen väestöstä pakkautuu.

Salon kaupungin tulee olla houkutteleva asuinpaikka. Tärkeimmät tekijät tässä tavoitteessa ovat mielenkiintoiset työpaikat ja kaupungin palvelut. Säästökohteita etsiessä tulee pitää kirkkaana mielessä, että kaupungin houkuttelevuus kärsii mahdollisimman vähän.

Pidämme erittäin tärkeänä, että puolueet esittelevät omia vaihtoehtojaan talouden sopeuttamiseksi. Näiden pohjalta päästään keskustelemaan yhteisestä ratkaisusta.

 
Arttu Karhulahti
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja

Juhani Nummentalo
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Elina Suonio-Peltosalo
Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja
Taloustyöryhmän puheenjohtaja

Mielipide julkaistu Salon seudun sanomissa 22.10.2019

Sivustolla käytetään evästeitä kävijäseurantaan.